maanantai 1. heinäkuuta 2013

Nero ja Enni opettelee

Nyt kun varsinaiset varsomishuolet ovat taaksejäänyttä elämää niin voin keskittyä huolehtimaan kasvatuksellisista asioista. Olen suoraan sanottuna itse vähän pihalla, että mitkä linjat pitäisi ottaa. Neuvojahan tulee kysymättäkin joka suunnasta, mutta kaikkia ei voi kuunnella. Juttelin tänään asioista pitkään kahden eri ihmisen kanssa joiden näkemykseen luotan ja joiden tapa esittää asioita ei ole määräilevä. Se meinaan valitettavasti saa näkemään punaista vaikka itse asia olisikin ihan oikeaa asiaa. Jotakin perusajatuksia teroitin itselleni kuitenkin mieleeni.

Muista olla rauhallinen, määrätietoinen ja johdonmukainen. Kasvattajakin sanoi hyvin että vähemmän haittaa on siitä jos tekee väärin, mutta kuitenkin aina samalla tavalla, kun siitä että säännöt muuttuvat jatkuvasti.

Varsa ei ole lasia. Liika varovaisuus kostautuu väistelynä, josta Nero tekee nopeasti omat johtopäätökset. Perseilystä saa ja pitää rankaista. Pitää pitää mielessä että on sekä positiivista että negatiivista rankaisua. Aina ei tarvitse aiheuttaa jotain ikävää, voi myös viedä jotain kivaa pois.

Ole kärsivällinen. Vähän kerrallaan, monta kertaa.

Nerosta on kehkeytymässä jo aika riiviö. Siksi näitä asioita pitikin miettiä. Sekä etu- että takapää ovat jo kevyesti käytössä ja jätkälle ei ole vielä ihan selvillä että hevosenleikki ihmisten kanssa ei ole okei. Ei se tietenkään pahalla. On utelias ja leikkisä ja saakin olla. 

Ihmisen kosketuksen sietämistä ollaan reenattu joka päivä ja koko ajan menee paremmin. Nyt Nero on jo aidosti kiinnostunut ihmisistä ja hakeutuu luokse jos ei ole kovin väsynyt. Tänään laitettiin riimu ekaa kertaa päähän. Se oli aluksi ihan kamalaa Neron mielestä! Annoin riimun olla hetken, liikuttelin sitä päässä vähän joka suuntaan ja otin pois. Laitoin takaisin, otin pois, laitoin vielä kolmannen kerran ja joka kerta helpottui. Kolmannen kerran jälkeen jätkä sai huilia ja miettiä. Kävin koiran kanssa lenkillä ja palasin takaisin karsinaan  harjan kanssa. Harjasin Broncaa ja annoin samalla Neron mutustaa pehmoista harjaa. Harjaaminen oli Neron mielestä riimuun nähden ihan iisi juttu, saattoi jopa tykätä. :)

Kyllä se tästä! Toivoa on vaikkei kokemusta olekaan!

Kuva http://hamh.pic.fi/

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Jos ois joku taikalääke mitä näille kimoutuville vois antaa ettei ne kimoudu, niin tälle kyllä antasin :)

      Poista
  2. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Pääasia on se, ettei hyväksy varsalta mitään sellaista, mitä ei halua sen tekevän sitten 500-kiloisena. Toki lapset ovat lapsia, mutta jos antaa varsan kiivetä syliin niin sinnehän se pyrkii vielä aikuisenakin. Varsat ovat jotain ihan parasta. :)

    VastaaPoista