"Tämä haaste on tarkoitettu niille, jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös että kysymyksiin vastataan laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Kerro blogissasi kenet olet haastanut."
Kerro hevosestasi; rotu, taso ja hieman luonnetta.
Bronca on puhdasrotuinen PRE eli Andalusialaisena paremmin tunnettu. PRE tulee sanoista Pura Raza Espanola. Bronca on heA tasoinen, mutta nyt vasta pääsen selkeästi sitä tasoa havainnoimaan ja ratsastamaan. Ennen minulle tuloaan Broncalla oli takanaan melko pitkä aika suhteellisen joutilasta elämää. Luonteeltaan tamma on melko kissamainen; se saattaa vaikuttaa ihmistä kohtaa välinpitämättömältä tai jopa kylmäkiskoiselta, mutta silloin tällöin tulee se hetki kun hän haluaa kommunikoida ja seurustella ja se on sitäkin mukavampaa. Bronca on rutiinien rakastaja. Tai no mikä hevonen nyt ei, mutta Broncalle voi opettaa uuden rutiinin viikossa, jonka jälkeen se jo vaatii sen suorittamista. Tämä tuli esille viime talvena kun liikutuksen jälkeen tarjosin aina lämmintä vettä. Kaikkein parhainta ratsastuksellisesti Broncalta saa kun tekee jatkuvasti jotain. Itse olen kamppaillut sen asian kanssa paljon koska taistelen jatkuvsati oman perusratsastukseni kanssa, jolloin tuppaavat kaikki temput jäämään taka-alalle. Hyvä esimerkki toimivasta harjoituksesta kuitenkin tämän tamman kanssa on jotakuinkin seuraavanlainen: Lyhyellä sivulla siirtyminen, kulmaan voltti josta avoon, suoristus, siirtyminen, siirtyminen, avoon, kulmaan voltti, siirtyminen lyhyellä sivulla ja tässä siis vain puoli kierrosta. Bronca on melko erikoinen yhdistelmä tasaisuutta ja nopeita reaktioita. Nimenomaan tämä ominaisuus tekee siitä juuri minulle niin mieluisan.
Hevoset vai poni? Miksi?
Kuinka maailma onkaan niin julma ja laittoi ponitytön hevostytön ruumiseen. Eli ponit. Muistan jo lapsena rakastaneeni shettiksiä yli kaiken ja itkeneeni katkeria kyyneleitä kun kasvoin niistä yli. Toki tässä 170 sentin varressa on ollut sovittelemista ja kompromissintekoa poniratsastajuuteen, mutta toistaiseksi vielä porskutellaan. En ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi ison hevosen selässä, ja koska kilometrejä on jo kertynyt ja kertyy koko ajan lisää ponikokoisen hevosen selässä, en usko että sopeutuminen ainakaan helpottuisi.
Ensimmäinen hevonen/poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?
Lapsuudessani ensimmäinen poni, jolla sain ratsastella itsekseni oli nuori risteytysponi. Poni oli aika hankalassa jamassa, koska sitä ei juuri kukaan liikuttanut koska sen varsinainen omistaja oli vasta pieni tyttö. Joku fiksu isä ostanut lapselleen lahjaksi eron jälkeen vaikkei tyttö edes aktiivisesti ratsastanut. Minun tarjoamani liikutuksen määrä ei vaan ollut tarpeeksi nuorelle ponille, ja muutaman kuukauden keräiltyäni itseäni kentän hiekoista useamman kerran yhdellä reissulla, fiilis tippui melko tavalla. Yli kymmeneksi vuodeksi. Aloitettuani uudelleen harrastuksen parissa Vilma taisi olla se ensimmäinen hevonen, jonka kanssa sai touhuta ihan keskenään
Kengätön vai kengällinen. Kengän koko hevosellasi?
Olenko nyt huono hevosenomistaja kun en tiedä hevoseni kengän kokoa? Bronca on minulla ollessaan ollut sekä kengätön että kengällinen. Viime toukokuussa nyppäytin kengät pois ja koko kesä mentiin ilman tossuja. Vasta marraskuussa lyötiin uudelleen kengät alle, koska kengittäjä mainitsi että nyt alkaa kulumaan vähän liikaa ja tiesin että reenaamisen määrä vain kasvaa. Onneksi Bronca pitää kengät nätisti, nyt syksyllä vasta saimme ensimmäiset hokinpolkemat, joten mitään hirvittävää estettä kengille ei ole ollut. Ymmärrän kengättömyyden lähinnä sellaisilla hevosilla jotka ovat nuoria, todella kevyellä käytöllä tai niin toheloita kenkien kanssa ettei niitä turvallisesti voi pitää kengässä.
Klippaus; puolesta vai vastaan?
Broncan karva on lyhyt oli kesä tai talvi, joten ainakaan toistaiseksi en ole tuntenut tarvetta sitä klipata. Tokihan se välillä hikoilee, mutta lyhyt karva kuivuu ihanan nopeasti! Toki jos hevosen karva olisi pitkä ja pörheä niin klippaisin. Toki nyt kun olemme muuttamassa ulkokarsinaan, pitää miettiä myös enemmän sisällä tarkenemista. Klippaamista vastaan minulla ei kuitenkaan ole mitään; kunhan loimittaa hevosen järkevästi.
Tarhaako hevosesi yksin vai laumassa? Miksi?
Tällähetkellä Bronca tarhaa nuoren tammakaverin kanssa. Tarhakaveri asustelee itsehoitopuolella, johon mekin olemme muuttamassa, joten tarhakaveri on valikoitunut käytännöllisyyden takia. Toki ensin kokeiltiin, että ne tulevat toimeen ja ihan hyvältä näyttää likkojen yhteiselämä. Yksin en haluaisi pitää Broncaa koska se ei ole mikään räyhä itse ja kyllä hevosella pitää olla mielestäni mahdollisuus kanssakäymiseen lajitovereiden kanssa. Valitettavasti Bronca joutui olemaan ennen varsomista hyvän tovin yksin kun kevään ja kiimojen alettua akkalaumassa alkoi tunteet kuumiamaan, enkä uskaltanut tiinettä tammaa enää siellä pitää.
Ratkaiseeko hevosessa enemmän luonne vai ulkonäkö?
Jos tähän voi kuitenkin vastata yhdellä lauseella :D
Olen joskus suureen ääneen paasannut tallin käytävällä, että minulle ei IKINÄ tule kimoa hevosta. Tämä siis ennen Broncaa...
Pahin tippumisesi?
Edelleen kärkisijaa pitää reilu vuodentakainen maastoreissu Ponin kanssa, kun sinkouduin selkä edellä puuta päin ja mursin lannerangan nikaman. Tarinan voi lukea kokonaisuudessaan tästä.
Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?
Juuri tänään tallikaverille naureskelin että on se kumma kun tuossa muuttaessa huomasi, että loimia piisaa enemmän kuin tarpeeksi ja silti sitä mietiskelee että vielä tarttis sellasen ja tälläsen. Broncalla on 2 ulkotoppista, toinen kaulakappaleellinen, yksi sisätoppis, 2 fleecevuorellista sadeloimea, yksi vuoreton, kaksi fleeceloimea ja yksi vohveliloimi sekä talven varalle ostettu villaloimi. Mitäs tuosta nyt tulee 10! Vuoden sisällä kaikki hankittu ja kaikki käytettyinä.
Kuinka usein hevosesi liikkuvat?
Bronca liikkuu omista töistä ja menemisistä riippuen 4-7 kertaa viikossa. Maastossa käydään AINAKIN kerran viikossa, mielellään enemmänkin. Loput ovatkin sitten sileätreeniä ja joskus harvoin jotain puomijumppaa. Juoksutan todella harvoin, koska en pidä sitä kovinkaan hyvänä liikuntamuotona. Mielummin menen vaikka taluttelemaan maastoon tai juoksutan irtona.
Oletko varovainen vai "uhkarohkea" ratsastaja?
Enemmän uhkarohkea kuin varovainen, mutta väittäisin että järki pysyy päässä. Joskus aina ihmetyttää jos lähtee jonkun kanssa maastoon eikä kaveri uskalla ravata alamäkiä, laukata lujaa tai kävellä pehmeässä lillingissä. Erilaiset pohjat ja maastonmuodot tekee mun mielestä vain hyvää hevosen jäsenille, mutta järkeäkin voi tässä käyttää. Jos siis sanon näin, se ei tarkoita että laukkailisin Broncalla asfalttitiellä. Monessa tiukassa tilanteessa hevosen kanssa oma rentous on avain onneen ja sen pystyn mielestäni saavuttamaan melko hyvin.
Kaunis rakkaani tänään maastolenkin jälkeen <3 |
Päätin haastaa vain Airan ja Liisan