Onneksi olin keskiviikkona lähtökohtaisestikin ajatellut että vaan kevyesti juoksutan Broncan. Näinollen omatunnon kolkutus ei ollut mittava, kun karmaisevasta kelistä johtuen kävin pelastamassa Broncan vaakatasoisesta räntäsateesta sisälle ja annoin olla.
Eilen hurautin töistä suoraan tallille ja pää löi tyhjää. Mitäs tuon kanssa nyt oikein sitten askartelisi. Olen tosi huono keksimään mitään tavoitteelisia tehtäviä ja itsenäinen sileällä ratsastelu muuttuukin useimmiten vaan päämäärättömäksi matkusteluksi. Pirautus
Emmalle, joka oli jo aimmin luvannut että voi vähän tarjota Broncan käyttöohjeita. Autolla suhautus Tampereelle, Emma kyytiin ja takaisin tallille. Karsinaa siivotessani ja Broncan kanssa touhutessani Emma liikutti ensin Rikun ja sitten lähdettiin yhdessä katsomaan mitä saadaan aikaseksi.
Kerroin Emmalle, että tällähetkellä suurimmat ongelmat löytyy vasemmassa kierroksessa ulkoavuista ja Broncan muuttuessa kiireiseksi puutteellisesta selän käytöstä ja siitä että mun on toisinaan vaikea saada sitä menoa rauhoittumaan. Verkkaillessani Emma käski keskittyä kulmiin ja ratsastaa ne terävästi ja muistaa pitää myös sisäpohje kiinni kääntäessä. Paras mielikuva jonka Emma tarjosi oli että sisäpohje on tolppa jonka ympäri käännät hevosen. Terävästihän se ei kyllä mennyt kun joskus ja vähän sinnepäin :D
Siihen sitten paneuduttiin laittamalla tötsiä neliölle, minun mielestä hirmu pienelle neliölle (ei ollut kun kaksi tötsää, joten Emma oli yksi tötsä ja viimeinen tötsä oli kuvitteellinen). Kulma piti ratsastaa niin läheltä tötsää kun vaan mahdollista. Alkuun kulmista meinasi tulla takaosakäännöksiä, mutta hetken päästä sain ainakin jonkin verran juonesta kiinni. Sitten nostettiin vähän vaikeustasoa ja voin sanoa että tämä meni ihan mun top viiteen harjoituksista ever: Kulma käynnissä, kulman jälkeen raviin ja ennen seuraavaa kulmaa käyntiin ja taas kieli keskellä suuta se kulma todella napakasti ja ihan tötterön vierestä ja taas raviin. Ja mainitsinko että se neliö oli PIENI, ehkä pikkasen päälle 15m kantiltaan. Aivan käsittämättömän hyvää reeniä nopeille reaktioille ja apujen täsmällisyydelle. Mikään apu ei voinut jäädä päälle, koska sitten oltiin jo auttamatta myöhässä seuraavassa "tehtävässä". Oli pakko itse reagoida nopeasti ja vaatia nopeaa reaktiota, ja fuskata ei voinut. Jos joku meni mönkään niin reitti hukkui heti. Joutui aivan raivolla käyttämään myös päätään ja se jos jokin oli mukavaa.
Koko harjoitus aloitettiin siinä vaikeammassa kierroksessa, jolloin jouduin ihan tosissani töihin. Ravisiirtymisisssä Bronca tarjosi aluksi monta kertaa laukkaa, mutta rauhoittui kun hillitsin omat apuni. Kun suuntaa vaihdettiin tuntui tehtävä heti paljon helpommalta. Puoliero on niin huikea.
Lopuksi otettiin neliö vielä ilman käyntisiirtymisiä, jossa sai siinäkin olla tarkkana, että kulman valmisteli todella hyvin, muuten meni pitkäksi. Sitten vielä pienet laukat molempiin suuntiin jossa ehkä enemmänkin keskityttiin siihen että ravi olisi rentoa ja rauhallista laukan jälkeen, kun tässä alkaa helposti se kiirehtiminen.
Emman ohjeita lyhyesti:
Sisäohja saa olla koko ajan hieman kevyempi, jos sisäohja on raskas, hevonen ottaa tuen sieltä ja hommat hankaloituu.
Ulko-ohjan käteen jotain: tuppo harjaa, kaulanympärille kiedottu riimunnaru, jalustinremmi ja siitä pitää myös pitää kiini!
Broncan kanssa paaljon suunan vaihtoja ja eri teitä. Päätä vaikka 5 metriä ennen että mennäänkin tuonne. Näin Bronca pysyy kuulolla eikä ala ennakoimaan.
Ratsasta kulmat! Ulkoavuilla! mutta älä unohda sisäpohkeen tukea.
Tästä alkaakin sitten taas viikonloppu eli valoisan aikaiset maastoilut on tiedossa.