Pieni ihminen ja loimitus

Viimeyönä ennen kolmea kyseenalaisesti rakkaan avomieheni kuorsuas herätti (joo vaikka nukun aina tulpat päässä mokoman ongelman takia) ja kävipä taas kerran niin että siinä ukkoa parin minuutin välein töniessäni ja käännellessäni alkoi sellainen varsin rasittava pakkoajattelu. Tiedättekö juuri sellainen joka iskee silloin kun pitäisi nukkua, mutta pää ei vaan hiljene. Ja mitä sitten mietin. No loimitusta!

Olen näitä asioita toki pohtinut aikaisemminkin, seisoskellut tallin käytävällä tuijotellen hieman nihkeää hevosta miettien, että mitäs kaikkea tuolle nyt lykkäisi päälle, lykkäsikö mitään vai jättäisikö sisään ja jos jättää sisään niin tarvitseeko se kuitenkin jonkun takin. Nyt kuitenkin, kun on käyty katsastamassa yllättävän potenttiaalista ylläpitoheppaa ajatukset ovat lähteneet ihan uusiin sfääreihin.

Jos hevostalli.netin asiantuntijaraatia on uskominen, teit mitä tahansa niin olet kamala sadisti ja eläinrääkkääjä, jolta pitäisi kieltää koko hevosharrastus.

Klippaaminen on väärin ja hevosta alentavaa. Miksi sen täytyy luopua lämmittävistä karvoistaan, että sinä itsekäs paskiainen saisit ratsastella sen surutta hikeen joka päivä. Hevosen pitää saada olla nakuna!
Jos klippaat hevosesi, ja tunget sen neljään toppaloimeen ulkoilemaan niin sehän paahtuu! Tai mikä kauhistus jos klipatulla hevosella onkin vain päällä kevyttoppis eikä fleece-loimea alla ollenkaan! Hevonen jäätyy, selkä menee jumiin ja sitten varmaan vielä ratsastat sillä kipeällä hevosella! Joka tapuaksessa teit mitä hyvänsä olet ansainnut eläintenpitokiellon, olet rääkkääjä ja tietty läski. (Ja niille jotka ei kyseistä foorumia tiedä niin kyllä, siellä kommentointi on tuota tasoa.)

Mikä kuitenkin yöllä pisti miettimään ei suinkaan ollut ht.netin mielipiteet vaan se, miten itse ajattelin asiaan suhtautua jos ja kun vastuulleni siirtyy ihan oikea kavioeläin. Edellispäiväinen tapaamiseni ensimmäisen ehdokkaan kanssa teki selväksi, että ainakin tällä yksilöllä on muhkea karvoitus ihan omasta takaa. Tarkoitus olisi kuitenkin (ja omistajan toive) reenata säännöllisesti, niin hevosta kun ratsastajaa. Silmään pisti eilen se että valkoinen keltainen pikku-hevonen oli vajaan tunnin kävely-ravailu-väistely-pari kierrosta laukkaa -työskentelyn jälkeen selvästi hikinen. Mitä se on sitten kun oikeasti paneudutaan? Eli melkoisella varmuudella voisin väittää että ei muuta kun: sakset sanoo - niks ja naks - karvat poikki - yks ja kaks. MUTTA jotta asia ei menisi helpoksi niin tämä tyttö ei sitten kuulemma tykkää yhtään loimista. Että pitäisi sitten osata loimittaa sen mukaan ettei kaveri katso tarpeelliseksi alkaa voimatoimin riisuutumaan. Niin ja onhan sitä sitten olemassa erilaisia tapoja klipata. Ja näitäkin tuntuu olevan yhtä monta "sitä ainoaa oikeaa" kun on niitä ainoita ja oikeita tapoja loimittaa.

Että sillätavalla. En tiedä edelleenkään mitä tästä nyt ajattelisi. Ehkä taivuin eniten sellaiseen "klipataan strategisimmat alueet ja loimitetaan kevyesti" -vaihtoehtoon. Kyseisen hevosen kanssa se voisi toimia myös tietyn puhtausasteen säilyttämisessä, kunhan berberi vaan pysyy päällä, ja ehjänä...

Loimitettuja hevosia. Eläinrääkkäystä vai ei? :D