Mieheni on varsin tottunut siihen, että harrastukseeni liittyy tietynlainen aikatauluttamisen mahdottomuus. Saman sai kokea mieheni lapsuudenystävä tullessaan kuvaamaan hevosia ja ratsastusta. Kymmenen minuuttia ennen lähtöä koko valmennus siirtyi tunnilla eteenpäin, kun Emmi joutui yhtäkkisesti leikkaamaan pientä kissanpentua. Hätäinen lähtö tallille vaihtui siis verkkaiseen kahvitteluun. Mentiin kuitenkin tallille ajoissa ja Heikki pääsi kuvailemaan rauhassa minun ja Ponin touhuiluja. Selvästi oli mies innoissaan ja Poni esitteli oikein herttaisen sosiaalista ja uteliasta persoonaansa myös Heikille.
Valmennuksen aiheena olivat pitkästä aikaa väistöt. Olinkin jo toivonut, että näitä pääsisi pitkästä aikaa tahkoamaan, kun väistäminen on ihan Ponin bravuurilaji. Noh huomasi että taukoa on ollut. En tiedä oliko ongelma tällä kertaa varsinaisesti edes ihan yksin minun. Ponia häiritsivät meinaan poikkeuksellisen paljon kärpäset, paarmat ja mikä pahinta kesken väistön hoksatut LEHMÄT! Mentiin aika komeaa ja lennokasta side passia puoli kentän leveyttä :D
Muutenkin Poni tahtoi lähteä väistössä vähän kaatumaan ja liike suuntautui liikaa sivulle eikä niinkään eteen. Yritin korjata pitämällä ulkopohkeen paremmin kiinni ja huolehtimalla ulko-ohjan pidätteistä, mutta jotenkin tahti hajosi tällöin murheellisesti käsiin. Täytyy kyllä sanoa, että molempiin suuntiin saatiin kuitenkin sellaiset väistöt että vau. Sitten kun se toimi niin se todellakin toimi ja tuntui äärettömän vaivattomalta. Ei vaan nyt yhtään jäänyt käteen, että mitkä palikat olivat silloin paremmin käsissä. Harmillista silloin kun tavoitteena on oppiminen ja ymmärtäminen. Laukannostot vasempaan olivat täyttä priimaa. Putoavat ehdottomasti minun ja Ponin parhaimmistoon. Oikeaan nousi joka pyynnöstä! Se on jo paljon vaikkakin kolmesta nostosta kaksi oli hirveitä rykäisyjä. Mutta pääasia että nostoavuista ei kertaakaan lähdetty kiihdyttämään ravia vaan tuli rehellinen laukka. Nyt kun nostot alkavat onnistua myös vaikeampaan kierrokseen, täytyy lopettaa se turhan voimakkaan avun tarjoaminen! Jonnakin sanoi, että ensimmäinen laukannosto meni ampaisuksi siksi, koska paketoin hevosen ennen nostoa, apu oli liian raju ja siihen yhdistyi paketin päästäminen pitkäksi josta seurasi hirveä loikka. No tästä nyt vaan tone it downia.
Ensiviikolla on toivottavasti saatavilla oikean kuvaajan kuvamateriaala eilisestä tallipäivästä. En malta odottaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti