Pettyneenä mutta oikean päätöksen tehneenä

En saanut viimeyönä unta kun mietin mitä teen tulevaisuuden suhteen Pilkeen kanssa. Koska mua ajaa tallille ratsastuksen haastavuus, uuden oppiminen ja yhteinen aika ihanan eläimen kanssa, enkä tuntenut näiden asioiden täyttyvän Pilkkeen kanssa, päätin nostaa kissan pöydälle ja jutella Katin kanssa. Selitin etten saa mitään yhteyttä Pilkeeseen (olen sille ihan pelkkää ilmaa) ja se tuntuu olevan luonteelta sellanen ettei meillä vaan synkkaa. Sanoin myös etten halua missään nimessä olla luovuttaja ja kysyin neuvoa onko mitään tehtävissä vai onko vaan viisainta siirtyä elämässä eteenpäin. Kati ymmärsi hienosti mitä tarkotin ja sanoi että on sen vähän huomannutkin. Hän oli sitä mieltä että kaikki ei sovi toisilleen ja siihen on vaan näyrryttävä. Parempi on että tallihommissa on positiivinen sävy. Hevonenkin kuulemma aistii sen jos ei ole hyvä mieli.

Puhuin myös siitä että tunnen oloni tosi epävarmaksi tuolla tallilla. Siellä on tosi tarkat säännöt ja olen vielä vähän ulkona niistä ja porukkakin mitä siellä enimmäkseen näen on ihan senioreita, siis minuunkin verrattuna. Koska tunnen itseni ihan kakaraksi se vaikuttaa mun itseluottamukseen ja itsevarmuuteen , joka taas puolestaan vaikuttaa mun hevosen käsittelyyn ja ratsastukseen. Kati vähän nauroi tälle (eivät muka ole niin osaavia kun kuvittelen), mutta sanoi että ymmärtää. Sovittiin että ollaan tekemisissä, ja että Kati voi pitää vielä toisinaan tunteja mulle jos haluan, mutta näillä puheilla menen sunnuntaina viimeisen kerran ratsastamaan Pilkkeellä.

Ja tottakai siitä kun lähdin ratsastamaan niin heppa oli tosi tarmokas ja hyvän tuntuinen ratsastaa. Luonteessa en huomannut mitään muutosta toisin. Käynnissä mentiin edelleen. Kierrettiin pelto ja kun tuntui niin hyvältä, niin käytiin vielä kentällä kiemurtelemassa. Lyhyesti kahdeksikkoja ja kiemurauria, sekä lopuksi koitin vaan ihan puolivakavissani parit takaosankäännökset. Olen tosi huono niissä mutta kappas kun hevonen hoksasi heti mitä hain ja nätisti meni. Siihen olikin hyvä lopettaa.

Vuorossa on siis hissuksiin kattella uutta vuokraheppaa. Nyt yritän löytää sen oikean joka on:

• "tarpeeksi" osaava eli mielellään vähintään helppo C ja kaikki päälle on plussaa

• ei nyt tarvitse pomminvarma olla mutta sellainen joka uskaltaa yksinkin lähteä maastoon eikä kyttää ihan kaikkea

• budjettiin sopiva

• terve

Erityisesti kiinnitän nyt huomiota siihen että hevonen olisi:

•  sosiaalinen, utelias, kiinnostunut ja lempeän rapsuteltava ystävä