No onneksi me ratsastellaan Ponin kanssa nykyään ihan nurkan takana maneesissa.
Oli tuossa vähän taukoa ratsastelustakin kun oli pyhien, ristiäisten ja valmistujaisten kanssa aika lailla hommaa.
Tiistaina kävin ratsastuskoululla ratsastamassa tuplatunnin Pollella. Mentiin lähinnä käyntiä kun kenttä oli niin todella huonossa kunnossa, mutta ai että menikin sitten hyvin. Asetettiin ensin puolikas ympyrä sisään ja sitten puolikas ympyrä ulos. Tämän jälkeen täysin suoralla kaulalla ensin siirrettiin takapää sisään ja toisella puoliympyrällä takapää ulos. Lopuksi harjoittelimme kiittämistä (ympyrälle kääntö ja puolivälissä kunnon löysäys sisäohjasta) ja sen jälkeen kiittämiskohdassa suunnan vaihto niin että käännyttävän puolen ohja päästettiin täysin löysäksi. Ekalla tunnilla Polle kävi useita kertoja ja pitempiäkin pätkiä peräänannossa, mutta jännittyi heti kun yritin tehdä jotain. Toinen tunti mentiinkin sitten hyvin hyvin hienosti. Polle hyväksyi tuntuman ja työskenteli tehtävät läpi peräänannossa. Tuli tosi hyvä olo ja Pollenkin korvat lupsuivat tyytyväisen oloisena sivuille. Opettajakin sanoi ettei ole nähnyt kyseistä ponia varmaan koskaan niin pitkään yhtämittaisesti peräänannossa (Meri osaa painella mun nappuloita!).
Poni sitävastoin on ollut vähän jalkavaivainen ja pääsin nyt ekaa kertaa uudelle tallille muuton jälkeen Poneilemaan. Poni oli eilen todella miellyttävä käsiteltäessä: kohtelias, hurmaava ja rento. Kokeilin mennä yhdellä toisella satulalla kun Emmi spekuloi että voisi olla helpompi istua siinä ravissa alas. Poni kulki hienosti ja satula tuntui jotenkin helpottavan erityisesti kevennystäni kun pohje tuntui pysyvän paljon paremmin kiinni ja paikallaan.
Tänään Poni oli kuitenkin ratsastettaessa todella "raskas". Ajattelin alkuun, että mitä teen väärin ja totesin, että teen ihan samalla tavalla kuin eilenkin, joten vika ei ole minussa (tällä kertaa). Ponia tuntui kiinnostavan kaikki muu paitsi töiden tekeminen. Pienikin ääni -vaikka aivan tuttukin- sai sen jännittymään ja tarkkailemaan ympäristöään. Se ei poukkoillut (paljoakaan :D) eikä ollut pörheän oloinen, mutta jotenkin nyt vaan tuntui että kaikki muu paitsi työnteko olisi ollut kivaa. Veikkaanpa että tähän mielentilaan maastolenkki olisi ollut aivan omiaan koska Poni oli kuitenkin rauhallisen ja luottavaisen oloinen. Harmi vaan että ulkona oli aivan pillkopimeää ja vettä satoi.
Ainakin opin taas tuntemaan ja lukemaan Ponia hieman lisää :)
 | |
| Viime jouluna oli asiat toisin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti