Nyt on ratsastuskoululaisen elämä ohi ja koitetaan miten homma lähtee kulkemaan pelkillä valmennuksilla. Olen tässä käynyt höntsyilemässä Ponin kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Tuntuu että joka toinen päivä menee ihan mukavasti ja ne toiset taas ei. Tipuinpa tuossa taas kun Ponille oli liikaa mennä samaan aikaan estekaluston ohi (hui miten pelottava!) kun maneesin ovi aukesi. Meinasin jo kyllä selkään noustessa sanoa että "mä tuun alas tänään", koska Poni oli jo lähtökohtaisesti kuin lentoon lähdössä. Viime sunnuntaina oli taas katapultti viritetty, mutta voi sitä riemun määrää kun pysyinkin kyydissä! Naurettiin tallilla, että kyllä on tavoitteet korkealla, kun on saavutus että pysyy ylipäätään selässä.
Kuvia olisi tosi kiva saada, mutta kun ei ole sitä omaa hovikuvaajaa. Pitää koittaa rekrytoida miestä mukaan kameran kanssa. Torstaista eteenpäin Poni onkin koko viikonlopun minun hoivissa ja perjantaina olisi taas pitkästä aikaa valmennuskin. Tarkoitus olisi ihan vaihtelun vuoksi mennä vähän maastoonkin käppäilemään. Taidan toistaiseksi ottaa vielä Ponin käsihevoseksi kun saattaa uudessa paikassa olla vielä kaikkea erityis-jännää.
Koirarintamaltakin pitäisi tässä ihan kohta kuulua jotakin. Pentujen oli laskelmien mukaan tarkoitus syntyä viikolla 1, joten kohta kuullaan miten iso pentue tuli ja riittääkö meille siitä omaa tättähäärää.
Näin jo viimeyönä unta että pennut syntyivät, että kyllä nyt olis parempi jo jotain tapahtua :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti