Lomalainen

Olen lomalla. Autuasta. Se siis tarkoittaa sitä, etten ole ehtinyt istua koneella juuri ollenkaan. Talven lämmityspuut on pätkitty, halottu ja heitelty liiteriin, sieniä on tähyilty pitkin metsiä koiran kanssa ja tallillakin vierähtää yllättäviä aikoja kun ei ole kiire.

Mistäs tässä nyt aloittaisi. No alotetaan siitä että me oltiin Broncan kanssa valkussa ekaa kertaa sitten "en tiedä lukeekaa blogista" -jälkeen. Moni on kauhistellut Broncan lihaksettomuutta ja itsekin tiedän, että tuon selän kanssa pitää tehdä jatkuvasti töitä että se nousee/pysyy ylhäällä, joten pyysin puomireeniä. Jo ennen tuntia panikoin taas kerran meidän satulaongelmaa. Jos mennään puomeja, pitäisi kai kyetä ottamaan vähän kevyempää istuntaa välillä, mutta ilman satulaa se käy kohtuuttoman hankalaksi. Onhan meillä satula, mutta jalkani jää siinä noin viisi senttiä irti hevosesta (josta seuraa se kamala kantapäällä kaivaminen, jonka haluan karsia asap). Satulakriisi poiki kriisin siitä että olen liian pitkä tammalle: mitä olenkin. Olen siro, mutta mulla on 180 senttisen ihmisen jalat 170 senttisessä ruumiissa (todistetusti!). Tästä poiki huvittava painajainen valmennusta edeltävänä yönä, missä Bronca oli muuttunut shetlanninponiksi, jalkani ylettyivät maahan asti ja valmentaja pudisteli päätään ja mua itketti.

Tunnilla tehtävä oli seuraavanlainen: Toisella pitkällä sivulla, loivalla kolmikaarisella kiemurauralla 5 tai 6 ravipuomia keskimmäisessä kaarteessa. Toisella pitkällä sivulla, uran sisäpuolella, kaksi puomia reilun välimatkan päässä toisistaan. Uralta väistö puomin linjalle, puomin yli seuraavalla sivulla kolmikaarisella puomien yli (mielellään kaikkien puomien keskeltä) ja uudestaan homma läpi. Ensin käynnissä ja sitten ravisa. Tämän jälkeen ravissa väistö puomilinjalle, asetuksen/taivutuksen vaihto, puoli ympyrää ravipuomien ympäri ravissa, R:ssä laukannosto ja laukassa takaisin linjalle ja puomin yli. Ennen kulmaa taas raviin ja kiemura puomeineen ravissa. Ja lopulta tehtävä alkuperäisenä niin että laukassa väistö linjalle, puomin yli, ennen kulmaa raviin ja puomit ravissa ja uusi nosto. Ei olla menty muuten väistöä ennen laukassa :)

Bronca imi puomeille ihan innolla vaikka lopussa väsähti kyllä armottomasti. Hyödyllistä reeniä molemmille, vaikka en voinut olla turhautumatta välillä siihen etten saa jalkaa kiinni ja joudun sorkkimaan vain ajoittain. Väsähtäessään Bronca puski armotta vasemmalta vastaan. Hyviäkin hetkiä kuitenkin oli. Pari kertaa päästiin ravipuomit just eikä melkein niikuin piti ja muutama väistö tuntui todella hyvältä kun oikein tunsi kuinka hevonen polki kunnolla ristiin ja sen kroppa teki töitä.

Mutta paiskaan kohta sillä satulalla vesilintua. Se vois sopia jollekkin isolle kylmäveriselle, mutta pieni ja pyöreä yhdistettynä pitkäkoipiseen ei vaan toimi tuon satulan kanssa. Enkä edes tiennyt kuinka katasrofi se oli ennen kuin kokeilin kunnollista satulaa. Ainoa vaihtoehto tässä tilanteessa olisi joustorunkoinen, joka olisi pituudeltaan tarpeeksi lyhyt. Meillä oli testissä lyhytpaneelinen Trekker Master, mutta se oli liian kapea ja runko ei ilmeisesti ole muokattava. Joustorunkoisissa on vaan se ikävä puoli, että ne myös näyttä suurimmaksi osaksi ihan pilipalisatuloilta. Haluan kunnon koulupenkiltä näyttävän penkin enkä mitään kauhukahvallista ponisatulan näköistä läpyskää. No onni kuitenkin potkaisi tänään ja lähitallilta on tulossa huomenna kokeiluun Startrekk joustorunkoinen. Jos se vaan on tarpeeksi lyhyt niin kaupat tulee, koska etukaari on vaihdettava. Nyt kaikki joukolla kädet kyynerpäitä myöden ristiin. Satula ei edes maksa kun 600e!

Tänään kävin palauttelevan taluttelulenkin metsässä. Nero tuli kiltisti mukana ja päästin sen tieltä päästyämme metsässä irti.. Kyllä on kuulkaa kaunis näky vapaana oleva hevonen metsässä... Nero sai tänään myös pedikyyrin, koska varsinkin takakavioista oli kasvanut karmeat lipokkaat. Muuten jätkä on käyttäytynyt varsin mallikkaasti ja sateettomien kelien takia ovat edelleen yötäpäivää ulkona.