Feel the spring

Vaikka aamuisin paukkuu pakkanen ja aina välillä kunnon myteri yllättää ei voi valittaa. Päivänvaloa riittää, hevosesta päätyy joka harjauskerralla lapiollinen karvaa lattialle ja työmatkan voi ajaa jo nopeusrajoitusten mukaan. (Mutkainen maalaistie, pimeys ja liukkaus takaavat talvikuukausina sen ettei ihan kahdeksaakymppiä viitsi ajella.)

Lenkille lähdössä. Nalle haikailee naisen perään, mutta naiselta saa yleensä vaan turpaan.

Minilomalta palattiin hommiin maastoilun merkeissä. Satula on hyljätty huoneeseensa ja siellä se varmaan pysyykin. Jalkkarivyö on mukana tukena ja turvana, mutta olen päättänyt kehittää myös itseäni ja onkinut kevyet muovijalustimet jalkaani vain jos tilanne sitä vaatii.

Tänään kehitin myös pakonomaisen tarpeen hankkia LG Bridle. Olen jo jonkin aikaa mietiskellyt kuolaimettoman hankkimista. Ostinkin kaverilta käytettynä hackamoren, mutta se oli pikku beelle liian iso. Ajatus kuitenkin jäi muhimaan siinä määrin että perehdyin hieman kuolaimettomien vaikutustapoihin. Hylkäsin hackamoren ensimmäisenä ja jäin arpomaan bitless bridlen ja LG:n välille. BB:tä olen ennenkin käyttänyt Uuteran kanssa, mutta luin jonkin verran kokemuksista joiden mukaan sen niskaan aiheuttama paine olisi melko voimakas. Oli myös kokemuksia siitä että ohja ikäänkuin "hirttää kiinni" eikä löysty normaalisti kun ohjasta myötää vaan paine jää päälle. Itse en tätä koskaan BB:n kanssa huomannut ja veikkaankin että tuo ongelma liittyy materiaaliin. Ovat siis joko halpisversiot tai niin kuluneet ettei nahka enää luista renkaassa kunnolla.

LG kuitenkin vakuutti. Kärrynpyörämäinen rakenne mahdollistaa sen että ohjan paikkaa voi muuttaa, jolloin halutessaan saa hieman vipumomenttia, joka ainakin maastossa vauhdikkaammassa menossa voisi olla ihan tarpeen.

Kuva LG:n jälleenmyyjän sivuilta