keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Rakkaudesta se hevonenkin hammastelee

Poni onkin hellässä huomassani koko viikon kun Emmi on ulkomailla. Sunnuntaina mietin optimistisesti, että voisin mennä maastoon käppäilemään ja ottaa koirankin mukaan. Maanantaina asiaa tarkemmin ajateltuani tulin järkiini. Poni oli luuhaillut laitumella kolme päivää, eikä minulla ole aikaisempaa kokemusta siitä mitä useamman päivän seisominen tälle hepalle tekee. Päätin ottaa varman päälle jätin koiran kotiin ja lähdin talutellen. Olikin ihan hyvä vaihtoehto. Ponilla oli selvästi ylimäärin virtaa. Pörheänä se ravaili vieressäni kävelyvauhtia pää pilvissä. Poni on vaan niin hieno maastakäsiteltävä, että vaikka se olisi noin virevällä päällä, se ei silti rynni tai kiilaa. Enemmän ongelmia saa aikaseksi jos sitä alkaa ylenmäärin komentamaan. Siinähän hilluu, kunhan naru pysyy löysänä.
Hoidettaessa Poni on ollut ihan höpsöllä päällä. Sillä ei juurikaan ole ollut tapana hammastella (eli hoitaa) harjattaessa, mutta nyt olen saanut ihan väistellä sen huomionosoituksia. Siitä huolimatta käsivarsi on aivan mustelmilla. Ötökät varmaan laitumella pureskelleet Poniinia.

Eilen oli Jonnan tunti. Otettiin rauhassa koska en pääse keskiviikkona ratsastamaan palauttavaa. Vähän jännitti miten käyttäytyy ratsastaessa tauon jälkeen, muttei Poni ottanut kun yhdet lähdöt. Syynä oli laitumelle talutettava irish cob, jota Poni mitä ilmeisimmin luuli karmeaksi lehmäksi.
Otettiin alkuun kumpaankin päätyyn ympyrät ja pitkillä sivuilla käyntisiirtymiset. Meillä tahtoo käyntisiirtymiset mennä Ponin kanssa sellaisiksi hiippailuiksi eikä siirtyminen ole kovin nopea tai terävä. Toisaalta taas ravisiirtymiset on parantunut huomattavasti. Kun osaan pyytää tuntumaa kohden, niin muoto pysyy tasaisena siirtymisen läpi. Jossain kohtaa päätin myös että tänään yritän olla tuijottelematta hevosen niskaa. Hartiatkin pysyy rennompana kun katsoo menosuuntaan.
Otettiin vielä ympyröille pätkiä harjoitusravissa. Huomasin että mun on selvästi helpompi istua raviin kun nostan sen käynnistä. Kevyestä ravista harjoitusraviin istuessa olen jotenkin auttamatta aina liikettä vastaan ja Ponista häviää kaikki rentous. Pitää keskittyä enemmän ja ajatella jo valmiiksi ravin liike ristiselkään ja lantioon.

Lopuksi teimme ympyrällä kunnon siirtymisreeniä. Ympyrän kentän puoleisella keskipisteellä laukannosto, puoli kierrosta laukassa, siirtyminen raviin, neljäsosa kierrosta ravissa, siirtyminen käyntiin, muutama askel ravia ja uusi laukannosto samasta pisteestä. Hurjan vaikeeta! Onneksi sentään aloitettiin helpommasta kierroksesta (laukannostoja ajatellen). Ensimmäinen kierros oli varmaan kamalaa katsottavaa, kun en valmistellut siirtymisiä mitenkään ja nypin vaan suusta. Tästä palautteen saatuani skarppasin vähän ja laukasta raviin siirtyminen alkoi jo toimia. Ravi käynti siirtyminen tuli kuitenkin aina niin nopeasti että valmistelu jäi ja tein pidätteet aaaaivan liikaa kädellä. Tästä seurasi yläkautta silmiin mulkoilua ja pari kertaa jopa täystoppi ja peruuttelua. Yhden paremman kierroksen jälkeen vaihdettiin suunta. Ja taas laukannoston kanssa ongelmia. Nyt sain sentään paremmin pidettyä Ponin juoksemasta alta jos laukka ei noussutkaan, mutta heikko oikea jalkani koittaa kuin itsestään aina kompensoida heikkouttaan puristamalla. Jonna neuvoi, että mielummin vaikka liian napakka pohje kun puristava pohje. Pari kertaa kun laukka oli noussut kivasti ja yritetty vähän tehtävän muitakin osioita suorittaa, aloitettiin loppuravailut. Oikeassa kierroksessa jätettiin tehtävän muut osiot vähän vähemmälle hiomiselle kun se laukannosto olisi nyt se tärkein saada kuntoon tässäkin kierroksessa. Poni oli ihan super!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti