Torstaina ratsastin melko kevyesti töiden jälkeen ihan vaan huomioiden perjantaista valmennusta varten ongelmakohtia. Ponia on viimeaikoina ollut vaikea saada tasaiseksi. Työskenetelystä ei tule mitään ilman rentoutta ja jostain se vaan tuntui ottavan jännittietä ihan yhtäkkiseltään enkä oikein huomannut omassakaan toiminnassa mitään ihmeellistä. Tuli jopa mieleen mahtaisiko Ponin työmoraali rakoilla kun en ole ehkä niin taitava vaatimaan ja Poni on saattanut huomata että tämän ratsastajan kanssa ei ehkä tarvitsekaan tehdä töitä ihan niin tosissaan.
No paneuduttiin perjantain valmennuksessa saamaan Poni tasaiseksi. Sain Katilta neuvoksi kääntää Ponin aina ympyrälle kun se jännittyy. Neuvo olikin hyvä koska tällöin oli pakko myös itse ratsastaa matkustamisen sijaan ja ongelma ratkesi kuin itsestään. Enemmän siis rohkeutta ja vähemmän varovaista matkustamista, rentoutta kuitenkaan unohtamatta. Vasemmassa laukassa kävi joku kommervenkki. Huomasin jo hetkeä aikaisemmin, että Poni huiskii hännällä mikä ei ole sille tyypillistä. Ihmettelin asiaa oikein ääneen mutta laukka kuitenkin nousi hyvin. Parin pääty-ympyrän jälkeen jatkoin suoraan ja yhtäkkiä Poni pukitti ja otti hatkat. Pysyin selässä (jee!) ja Katin kanssa alettiin ihmettelemään että mikä tuli kun ei mitään selkeää syytä ryntäykselle ollut. Itse en asiaa siinä rytäkässä huomannut mutta Kati sanoi Ponin vetäneen ennen pukkia takapään ihan alleen, aivan kuin joku olisi haukannut sitä persiistä. Episodin jälkeen hännähuiske loppui ja Poni kulki kuitenkin jos mahdollista vielä rennompana. Epäiltiinkin tämän perusteella, että selässä olisi ollut joku pikkujumi, joka napsahti vähän kivuliaasti auki. Nostettiin oikean laukan jälkeen vielä uudestaan vasen ja kulki hyvin sekä ympyrällä että suoralla.
Valmennuksen jälkeen otin vielä Artun käsihevoseksi ja lähdettiin porukalla maastoon käppäileen. Mukana oli Emmi koirineen, Minä artun kanssa ja kaverini täykkäriarabinsa kanssa. Arttu on kyllä raskas käsitellä maasta. Meinas ihan mennä hermot :D Tehtiin kääntöpaikalla vaihto Emmin kanssa: sain koiran talutettavakseni.
Lauantaina kävelytin Ponia maastossa ja juoksutin pikkasen maneesissa. Sain näin vähän kevyemmän päivän ja vähän vaihtelua kun pääsi tutustumaan muuhunkin kun maneesiin.
Tänään lähdin tarmokkaasti ratsastamaan yltyvästä flunssasta huolimatta. Keli oli mitä hienoin! Pakkasta kunnolla ja pilvetön taivas ja auringonpaiste. Pakko oli mennä maastoon vaikka tarkoitus olikin vääntää maneesissa niin että hiki tulis (ainakin mulle). Käveltiin ja ravailtiin ensin vähän maastossa ja Poni oli oikein hienosti. Ainoo mitä pelästyi oli mun oma mieheni, kun se veti pihassa pressua kaivamansa kuopan päältä juuri kun satuttiin kohdalle :D Maastolenkin jälkeen mentiin sitten maneesiin. Tehtiin vähän väistöjä käynnissä ja muuten melko samoja juttuja kun valmennuksessa. Todella paljon paremmin mentiin kun ennen valmennusta. Vasempaan kierrokseen ei alkuun meinannut laukka nousta, mutta se oli kyllä tällä kertaa kiinni ihan omista sähläyksistä.
Oikein ihana viikonloppu. Emmi liikuttanee Ponia koko ensi viikon, mutta katsoo tuleeko tässä jotain eteen. Lauantai ja sunnuntai olis sitten taas mun päiviä :)
 |
| Näin hieno sininen hetki oli kun lähdin tänään tallilta |
 |
| Poni kaivoi heiniinsä reitin säilön luokse. Kuivaheinä on ihan pthyi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti