keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Unelmasaappaat.

Tässä muutama viikko takaperin tallikaverini teki kirppikseltä aivan uskomattoman löydön: Cavallon täysin käyttämättömät nahkasaappaat 45 eurolla. Kaveri siinä harmitteli, että pakko oli ostaa vaikkeivät mene jalkaan, mutta hänellä oli toiveissa että varsia saisi suutarissa levennettyä sen verran, että saappaat päätyisivät käyttöön. Siinä saappaita ihastellessa ja hienosta löydöstä kaveria kadehtien, päätin kokeilla josko saappaat sopisivat minulle. En uskonut että siitä tulisi mikään tämän luokan henkinen ongelma, koska olen aika monet saappaat jalkaani vetänyt, eivätkä yhdetkään niistä ole olleet sopivat. Kuinka ollakaan kaveri oli löytänyt laatusaappaat naurettavan edullisesti ja ne sopivat minulle täydellisesti. Raamatullinen synti kalvaa edelleen. Miten tuollaista löytöä ei voi olla himoitsematta.

Jos joskus videoissa näyttää että jalustimeni on turhan syvällä jalassa, voin vakuuttaa ettei se ole. Joudun vain käyttämään kolme numeroa liian isoja saappaita, joka saa sen näyttämään siltä. Minua kun on rakenneltu niin etten tiedä mistä kasoista osat on oikein otettu. Olen n. 170 senttiä pelkkiä sääriä 36-37 kengän koolla.

Heinäsirkka poninsa selässä
Saapasasioissa siis käy niin että saapas, joka on kengänkooltaan sopiva, on naurettavan lyhyt tai leveä tai molempia ja varren pituudelta sopiva saapas on liian leveä tai iso tai molempia. Siispä ratsastelen tällä hetkellä saappailla, jotka ovat kolme numeroa liian isot ja liian leveät ja olen alistunut ajatukseen että "there are no boots for my feet" ja jos on niin ne ovat mittatilaustavaraa tai erikoismallia lisänimellä hintavat. Sehän on tietysti iso ongelma ihmiselle, joka ei yleensäkkään osta mitään uutena. Oma mielipide on, että käytetty on aivan yhtä hyvää ja kierrätys on ekologisempaa. Hevostavaraa vaivaa myös sama ongelma kuin autoja: kun sen kantaa kaupasta pihalle niin arvo laskee heti ovella. Jos siis joskus kävisi munkki ja löytäisin käytettynä hyvät ja laadukkaat saappaat pistän blogiinikin muistiin ja ilmoille, että Cavallon varressa luki 35 - 50 - 37. Se oli täydellinen, mutta valitettavasti se ei ollut minu. :´D

3 kommenttia:

  1. Tunnen tuskasi saapasongelmassa. Minulla on suhteellisen kapea pohje, mutta valtavan kokoinen räpylä. Eli jos löytyy saapas, johon pitkulainen jalkateräni mukavasti asettuu, saappaan varsi on aivan älyttömän iso. Tosin tämä ongelma koskee lähinnä muita kuin ratsastussaappaita.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kivasta blogista, löysin tämän Ruuhkavuosiratsastajan listalta. Elloksella y.m. ei-ratsastus-postimyyntipaikoissa myydään välillä nahkasaappaita, joista saa valita a) kengännumeron ja b) varrenleveyden. Sama voisi tulla hevossaappaisiin. Siihen asti tyydyn 2-osaisiin saappaisin eli kengät ja varret erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukemaan. En olekaan blogia missään koskaan aikasemmin tohtinut mainostaa, mutta luotin Ruuhkavuosiratsastajan lukijakuntaan. :) Joskus olin tovin ihan kauhuissani kun joku oli juuri hötönettiin linkannut blogini ja sieltä alkoi hetkellinen kävijävirta.

      Poista