Operaatio puomien demystifiointi

Huomasin jo viime kesänä että Broncalla on suuri ja hallitsematon intohimo kaikkia puomeja ja esteitä kohtaan. Kentällä ratsastellessani joku oli jättäny maahan muutaman puomin ja ajattelin sellaisen huvikseni ylittää . Poni röhkäisi pari kertaa lähestyvän puomin havaittuaan ja lähti kuin kuppa Töölöstä. Kuskin mieli heltyi hevosen innon edessä ja pari kertaa käytin valvonnassa maahankaivettuja hyppelehtimässä, kunnes hevosen into alkoi olla oman nautinnon tiellä. Bronca korvasi taitoa vauhdilla ja esteisiin tottumatonta kuskia hirvitti. Ravipuomitehtävän Bronca saattoi suorittaa hyppäämällä keskelle ravipuomirivistöä ja sen jälkeen nostella satunnaisessa järjestyksessä milloin mitäkin jalkaa, riippumatta siitä oliko se puomin sijainnin tai askellajin kannalta oikea jalka.

Edellisestä kohtaamisesta puomien kanssa viisi kuukautta, joten ajattelin aloittaa puomitotuttelun juoksuttamalla ja yhden puomin kanssa. Näin välttyisin järkyttämästä kuskia. Vauhtia toki oli, mutta ei se nyt juoksuttavan silmään näyttänyt ihan kamalalta, joten ajattelin sysätä epäilykseni sivuun ja ottaa seuraavan session selästä käsin. Taas ympyrälle yksi puomi ja ensin ravissa ylittelemään. Pientä kiihdyttelyä ja tarpeetonta loikkimista oli ilmassa, mutta en odottanutkaan heti alkuun tyynen zenimäistä lähestymistapaa, pääasia että pysyi hanskassa ja sai ylityskertoja alle. Päätin kokeilla vielä laukassa. Oikeassa kierroksessa muutama vauhdikkaanpuoleinen, mutta hallituhko ylitys ja tässä kohtaa olisi pitänyt jo lopettaa tai palata raviin koska vasemman kierroksen ylityksestä tuli grande katastroof. Kolmen laukka-askeleen rynnistys puomille, neljän metrin leiskautus yli laukka vaihtaen ja kuskia litran mittana päinvastaiseen suuntaan kun hän oli haluamassa. Hetki rauhoiteltiin ravissa ja kokeiltiin uudestaan samoin tuloksin. Ei auttanut kun laukata turhia höökejä alta pois jotta hevonen oli taas kontrollissa ja sitten nöyrästi ravissa puomia ylittämään.

Seuraavalla kerralla pysyteltiinkin sitten kiltisti ravissa vaikka meno olikin välillä kuin Teivon montelähdössä. Otin nyt taktiikaksi että jokaisesta RAUHALLISESTA ylityksestä saa paljon kehuja ja rapsuja ja kahdesta peräkkäisestä RAUHALLISESTA ylityksestä saa isot kiitokset ja hetken levon pitkällä ohjalla. Voi siinä sitten ehkä miettiä, että miten niitä puomeja kannattaa ylittää, tai vaihtoehtoisesti kerätä voimia siihen että voi taas rynniä seuraavalla kerralla.

Kata otti viime valmennukseen puomejakin mukaan. Ehkä itsenäisessäkin reenissä voisi ottaa 3-4 ravipuomia ja toivoa ettei Bronca tee "hyppää sekaan ja sinnittele" -ratkaisuja.