Ukko ei kauaa viihtynyt maneesissa ja kuvat ja videot olivat ihan alkuverkasta, mutta naurattaa silti että miten näin oli päässyt surkeus tallentumaan. Ajattelin nyt muutaman kuvan kuitenkin tänne pistää tämänpäiväisestä ja yhden vähän varhaisemman.
Valmennuksesta sen verran että Poni tuntu heti alkukäynneissä hurjan rauhalliselta ja malttoi kävellä pitkinkin ohjinkin heti kättelyssä. Ponilla on tapana jännittää aina jotain, joka yleensä ei edes välttämättä näy ulospäin mutta tuntuu kyllä ratsastajan persiiseen. Tapanani onkin yleensä ennen selkään nousua taluttaa Poni maneesin ympäri tavallaan esitellen sen sille. Samalla voin haistella josko joku kohta aiheuttaa tänään väistelyä (tamma).
Tänään Poni oli kuitenkin hurjan rauhallisella tuulella ja meni rentona sellaisiin paikkoihin jotka normaalisti olisivat aiheuttaneet tuijottelua.
Laukassa pääsin nyt oikein työskentelemään. Olin kuin teinityttö kun innostuin niin. Oli ihanaa laukata pitkää pätkää ja kokeilla oman kropan kanssa erilaisia juttuja. Jos istun raskaasti painopiste alhaalla mitä tapahtuu? Jos nostan painopistettä, mitä tapahtuu? Sain etsittyä kropalle sitä kohtaa jossa myötääminen ja mukautuminen on vaivattominta. Tyhmä valmentaja vaan käski lopettaa heti kun tuntui parhaalta :-P
Loppuun vähän niitä kuvia ja ovat tosiaan alkuverkasta. Samalla huomautan että meidän maneesihan ei siis ole oikea maneesi vaan kasvihuone. Lämmintä ja kosteaa on! Aurinkoisena päivänä lämpötila näin kevättalvellakin nousee helposti yli viiteentoista asteeseen. Kesällä ei voi käyttää ollenkaan.
 |
| Perisyntini: hevosen niskaan tuijottelu |
 | |||
| "maneesi" on siis pitkä ja kapea |
 |
| Olen todistetusti ratsastanut norsulla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti