Me muutetaan

Bronca ja Nero vaihtavat tallia tämän kuun lopussa. Näin äkkinäinen muutto tuli itsellenikin yllätyksenä. Nykyisellä tallillamme yrittäjä vaihtuu, jonka seurauksena puoliylläpitomahdollisuus poistuu ja vuokrat nousevat. Olin suoraan sanottuna aika raivoissani tästä tipautetusta pommista muutaman päivän, mutta koska en varsinaisesti keksinyt kelle olla vihainen, ja asiat alkoivat lutviutua hyvin nopeasti suotuisaan suuntaan, annoin olla. Höyryäminen ei vaan oo mun juttu. Harmittaa toki vielä että Nero joutuu eroon hyvästä ja tasapainoisesta laumasta jossa sillä on sekä leikkikavereita että kurinpitäjiä, mutta enemmän se menee kai niin että me ihmiset jäämme ikävöimään menneitä: hevoset elävät nykyhetkessä.

Muuttomatkaa tulee kokonaiset 5 kilometriä ja tuleva kotitalli on jo ennestään tuttu ja juuri se talli, mihin jokatapauksessa olisin muuttanut Neron vieroituksen jälkeen. Aikataulu nyt vaan hieman kiihtyi. Tuleva kotitalli on siis tuo naapuritalli, jossa Ponikin aikoinaan asusteli. Tallimatkaa tulee 200 metriä. Menen alkuun täysihoitopuolelle, mihin mulla ei ole varaa, mutta aion tehdä töillä osan vuokrasta. Jossain vaiheessa ennen talvea yhdelle itsehoitopuolen asiakkaalle pitäisi tulla oma siirtotalli, joten sitten päästään Bronca ja Neron kanssa itsehoitopuolelle ja se onkin sitten varsin kukkaroystävällistä.

Muuten ollaan touhuiltu aivan normaalisti. Maastoiltu uusissa maisemissa Emman ja Rikun kanssa (kunto, kestävyys, tasapaino), tehty lisää vastalaukkatreeniä (tasapiano) ja paljon taivuttelutreeniä (notkeus). Viikonloppuna pyysin Emmaa apuun, menin liinan päähän pyörimään ja reenattiin vähän omaa istuntaakin. Sydäntä lämmittää kun Emma kehuu Broncaa. Se kuulemma liikkuu tosi hyvän näköisesti. Olen siitä niin ylpeä (ja ehkä vähän itsestäkin).

Teen tässäkuussa jo valmiiksi töitä uudella tallilla, jotta saan ensikuun vuokraa vähän siedettävämmäksi. Hommaa siis on!