Irtonaiset asiat (siis blogipostaus facebookstatuksin)

Meidän talli on paikka, jossa psyykettä hoitavat hevosten lisäksi myös ihanat kanssaratsastajat. Pienellä avautumisella saa ainakin meillä ihanaa vertaistukea. Aina.

Kun ratsastaa haastavassa maastossa ilman satulaa, kannattaa katsoa eteenpäin eikä maahan. Helpottaa.

Broncalla on pikkuhiljaa tullut oikeaa selkää, jopa siinä määrin, ettei enää tunnu ilman satulaa mennessä siltä, kuin istuisi tyynyllä.

Liikutus on taluttelupainotteista. Pari kertaa viikossa selkään, ja silloin pienempi lenkki. Talutellen mennäänkin sitten melkein kaikki muut päivät 3-5 kilometriä rauhassa kävellen, enimmäkseen umpimetsässä ja ensimmäisiä vihreitä mutustellen. (Ja häpeäkseni lintuja bongaten. Eilen näin viherpeipon vaikken vielä silloin tiennyt mikä se oli :)

Bronca on niin valtava, että alan jo miettimään miten se voi muka varsoa vasta kesäkuun lopussa. Tänään oli pakko lypsää pikkutippa. Kirkasta oli, mutta tuli kyllä todella vaivattomasti. Pakko oli soittaa Seinäjoelle ja kysyä, että onko tuo normaalia. Hevosenomistajien Keskusliiton sivut meinaan uhkailivat, että kirkasta eritettä tulee viikko ennen varsomista! Saan kuulemma olla huoleti. Broncan tisseillä on ollut taipumusta täyttyä hyvissä ajoin. En ihan rehellisesti tiedä missä asennossa varsan kuuluisi olla kohdussa, mutta masunsisäisiä liikkeitä seurattuani minusta näyttää siltä, että se on useinkin vatsallaan, koska kyljissä ja vatsan alapuolella näkyy paljon voimakkaita äkkinäisiä pienialaisia liikkeitä, jotka voisin kuvitella jalkojen tai pään aiheuttamiksi. Bronca itse vaikuttaa varsin tyyneltä, rennolta ja tyytyväiseltä. (Paitsi silloin kun pitää ylittää lätäkkö.) Olen jotakuinkin huojennettu, sekä eläinlääkärin että kasvattajan toimesta. Onhan noita putkahdellut ihan täytenä yllätyksenä laitumeenkin ja selvinneet ovat. Täytyy luottaa hevoseensa.

Kuvia on meidän taluttelulenkiltä. Olin laiska enkä rajannut enkä käsitellyt mitenkään. Eivät ole mitään taidepläjäyksiä, jätettääköön se hieman harjaantuneemmille kuvaajille.

Bronca laiduntaa...

Nallekin laiduntaa. Nami-nami kevätruohoa.

Voisin väittää että todellisuudessa hän ei ole niin häikäisevän valkoinen kuin tässä. Huomatkaa sinivuokot <3

Tämä on minun parempi puoleni koska tarjoan kameralle vain sitä.

Nalle ja surullinen pläntti lunta (tuo valkeahko tuossa oikealla)