Muista ratsastaa

Oli Katin kimppavalkku tänään Emmin kanssa. Arttu ontui kuitenkin aika tavalla oikeeta etustaan kun hain sitä tarhasta että Emmi otti siskonsa hepan Pikon tunnille. Heti alkuun Poni tuntui melko samalta kun mitä on tuntunut tässä viimeaikoina. Kulki aina ajoittain pitkiäkin pätkiä tasaisesti avuilla ja sitten yhtäkkiä lähti tempomaan turpaa taivaisiin. Sainkin nyt aika tiukkoja ohjeita olla rohkeampi pohkeiden kanssa ja ottaa paljon pajon pidätteitä, kaiken kakkiaan ratsastaa enemmän. Samalla tavoiteltiin Ponilta rauhallista menoa ja hidasta ravia. Väistätettiin ensin päätyympyrällä kentän puoleinen puolisko takapäätä ja tässä tehtävässä kun piti tosiaan ratsastaa enemmän. Sain tällä Ponia paljon paremmin avuille. Laukassakin piti pyrkiä säätelemään tempoa, jota en vielä ole edes kovasti yrittänyt. Sain kuintenkin pidettyä Ponin hyvin laukassa rauhallisena ja saatiin jopa tälle kerralle ihan ehdottomasti paras laukannosto ever. Suuntakin piti vaihtaa ravin kautta lävistäjällä, mutta Poni näppäränä tyttönä vaihteli ihan lennosta. Hän oli sitä mieltä että kaikki hidastelu on turhaa! :D

Loppuun tultiin vielä tosi kinkkistä tehtävää kummatkin omalla pitkällä sivulla. Tarkoitus oli tulla pitkältä sivulta kentän päätyyn vastakaarto jossa nostettiin laukka pitkälle sivulle. Pari askelta laukkaa, raviin, uusi vastakaarto ja laukka. Jouduin pyörittelemään aika usein kulmassa vastakaarron lisäksi parit ympyrät, että sain Ponin siihen moodiin että oli järkevää edes nostaa laukka. Ja laukkaa ei meinannut tulla ihan sitä muutamaa askelta vaan sitä oltaisiin mielellään jatkettu vaikka kuinka pitkälle. Ympyröiden avulla homma kuitenkin luisti mukavasti loppujen lopuksi vaikka Poni tuppaa helposti minulla ainakin kuumumaan kun nostetaan tiuhaan laukkaa. Kentän toisella laidalla Piko päätti jossain vaiheessa ottaa hatkat ja laukkasi kiitolaukkaa kentältä pihalle :D

Lopuksi otettiin vielä pohkeenväistöjä niin että käännettiin ennen pitkän sivun alkua ja väistettiin siitä uralle. Piko meni kuulemma todella hienosti näitä, mutta olin itse niin keskittynyt omaan tekemiseen etten yhtään huomannut. Mutta ei Ponikaan huonosti mennyt! Uskomaton tunne kun oletat että nooh, tehdään tässä nyt niikun on opetettu ja yritetään jos se menis edes lapa edellä jonkinlaista kylkimyyryä tonne uralle ja tadaa!! heppa suihkiikin suit sait sukkelaan parilla askeleella, hienosti venyttäen uralle. Taisin sanoa ihan ääneen isosti että OHO! Mitä just tapahtu!? :D Poni meni niin rauhallista ravia lopuksi että väitin Emmille että se on väsynyt, mutta Emmi kertoi että Poni jaksaa tikata vaikka kolme tuntia. Voin siis varovasti olettaa että jotain meni itsellekin perille.
Olen kyllä huipputyytyväinen. Nyt pitää vaan muistaa tästä lähin ratsastaa!! Ei siis tarkoita voimakkaampia apuja vaan rohkeasti, nopeita, täsmällisiä. Eikä niitä pidättäviä samaan aikaan pohkeiden kanssa! Tästä hyvä jatkaa hyvällä mielellä :)